Suomen ortodoksisen kirkon pyhäköissä näkyy kirkon pitkä ja vaiherikas historia. Suuri osa kirkon rakennushistoriallista perintöä on myös menetetty: toisen maailmansodan seurauksena monien seurakuntien ja luostarien kirkot ja tsasounat jäivät rajan taakse.

Ensimmäiset Mikkelin kirkkoon saadut ikonit olivat pääosin karjalasta talvi- ja jatkosodassa evakuoituja ikoneita. Näihin kuuluvat kirkon neljään kulmaan sijoitetut kookkaat ikonit, jotka esittävät pyhää Nikolaosta, pyhittäjä Arseni konevitsalaista, Karjalan pyhiä sekä pyhittäjä Serafim Sarovilaista, jonka ikoniin on sijoitettu pieni reliikki eli pyhäinjäännös. Nämä neljä ikonia ovat peräisin Viipurin pyhän Elian kirkosta, jonne ne lahjoitettiin vuonna 1910.

Kirkon vanhin ikoni on 1600-luvulla maalattu, hopeidulla riisalla päällystetty Kasanilainen Jumalanäidin ikoni, joka on peräisin Käkisalmen kirkosta. Tämä ikoni on sijoitettu kiotakaappiin isännöitsijän pöydän yläpuolelle.

Teksti: Ort.fi, muokannut pastori Mikko Mentu